Lento Vintageen

Tykkään vintage-tyylisistä koruista, niissä on jotain hyvin viehättävää, vanhanaikaista romantiikkaa ja tunnelmaa. Keräsin kauan sitten ihan erilliseen rasiaan kaikkea mikä tähän tyyliin mielestäni liittyy, ketjuja, messinkiä, kupariosia ja erilaisia helmiä. En vaan osaa tehdä sellaista miltä vintagen pitäisi mielestäni näyttää. Tämä nätti simpukkariipus oli mieluisa löytö! Riipus inspiroi ja ajattelin että nyt synnytetään vintagea. Kaivelin sieltä rasiasta tuon pääskysen, messinkilankaa ja karneolinugetteja. Ja taisihan sitä syntyä :)

Korukoplan haastekoru

Pitää vähän raottaa tätä salaisuuksien verhoa ;) Korukopla 6 puuhailee innosta pinkeänä ja posket punaisina ( tosin puhun nyt vain omasta puolestani ) ja "Kusti polkee" jakamassa odotettuja kirjeitä. Tämä on oikeasti mukava haastekampanja, joskaan ei niin helppo, kun haluaisi tehdä mahdollisimman hyvin oman osuutensa. Ensimmäiseksi sain postissa Solen riipuksen joka lähti jo viime viikolla Magsille saamaan hänen panoksensa koruun ja pituutta lisää.

Tänään puolestaan Amalian riipus pääsi jatkamaan matkaansa eteenpäin.

Etsin tähän loppuun vähän tuota odotettua kesää. Samalla mietin koska pitäisi tai voisi ottaa omenapuunoksia maljakkoon. Nämä kukat olisivat niin kauniita.

Lämpimästi tervetuloa lukijaksi Jaana R.

Lasien lumoissa

Olin viime viikonloppuna Kansalaisopiston järjestämällä lasikurssilla. Ihan uusia asioita tuli kokeiltua. Tein kaikkiaan yksitoista riipusta jotka kaikki pääsevät esille, ei näistä raaski ainoatakaan paiskata seinään. Olin monta vuotta sitten eräällä lasinpuhalluskurssilla mutta siellä ei opeteltu näin tarkkoja puuhia ja tehtiin vain vihreästä lasimassasta. Tein vain ihan tavallisesta lasista, kirkas lasi on ikkunalasia, pullolasista sain nuo upeat vihreät sävyt. Olisi ihana päästä vielä tekemään ja kokeilemaan, mutta kun niitä uuneja ei ole joka nurkalla. Mietin laitanko ensin parhaat vai vähemmän onnistuneet, laitoin parhaat. Nämä ovat viimeisen päivän töitä kun aloin vähän ymmärtää miten värit saattavat käyttäytyä :) Huomasin taas senkin että nämä kukka-aiheet kiehtovat eniten. Ja juuri tämäntyyppiset värit. Näissähän on halkeamia ja monenlaisia virheitä, mielestäni ihan sopivissa paikoissa, tykkään näistä kolmesta kaveruksesta.

Oikeanpuoleinen on ensimäisen päivän kokeilu, laitoin kuparia tuonne lasien väliin ja sehän ei osannut käyttäytyä olenkaan ja kuvittelin että posliiniväri leviäisi kauniiksi utupilveksi. Vasemmanpuoleinen taas puolestaan päätti haljeta useampaankin suuntaan.

Porukan ressukat!

Sinisiä kokeiluja, vasemmanpuoleisen päälimmäinen lasi on ollut toisinpäin kuin alin ja tuloksesta tuli matta, lisäksi valkoinen posliinijauhe vain möykkyyntyi tuohon päälle, eikä siitäkään tullut lumituskupilveä. Kuplat eivät haittaa yhtään, voisko sanoa, sehän on elämää :)

Vasemmanpuoleinen oli myös ensimmäisen päivän kokeilu ja tämän perusteella päätin että sormeni ovat luodut kukkia tekemään, älkää nyt ottako vaan vakavissanne. Tarkoitus on vielä vähän pyöristellä näitä kulmia siistimmiksi.

Kyllähän tästä on vielä taivalta tuonne Jane Myrskyn taitoihin :D

Kevätperhonen

Tulin juuri lasinsulatuskurssilta, ihan mielettömän mielenkiintoista puuhaa. Olen tästäkin taas niin innoissani. Ilta oli tavallaan harjoittelua ja kokeilemista huomista varten, sinne ne jäivät ensimmäiset riipukset, ihan itsekseen uuniin paistumaan. Saa nähdä tuleeko aamulla itku vai hymyilyttääkö. Opettaja kyllä varoitteli että uunista saattaa tulla eteen tavalla tai toisella pilalle menneitä tekeleitä. Miten erilaisia juttuja siellä syntyikään.

Tämä koru puolestaan on tilaustyö eräälle uskollisimmista koruasiakkaistani, kiitos Hannele :)
Idea lähti hänen taholtaan riipuksesta, tietyn kuvan hankkiminen olikin vähän mutkikkaampi juttu, mutta kiva toteuttaa.
Makeanvedenhelmistä löytyi onneksi ihan samaa sävyä kuin riipuksessa, nauha piti olla mielestäni neutraali jotta riipus saa olla pääosassa.
Lupa kuvan julkaisuun on kysytty :)

Mantelin haaste

Tarkennuspisteen Manteli lähetti haasteen jonka päätin ottaa vastaa. Vaikka tämä on etupäässä korublogi niin onhan tänne tullut laitettua vähän muutakin.
Yritän olla rehellinen :)
Tämä on yksi lempikuvani tunnelmaltaan, eräältä pohjoisen reissulta.

KUKA?

Naimisissa ja äiti. Luonteeltaan herkkä, vähän liiankin herkkä, kiltti, rauhallinen, ystävällinen. Ystävien mielestä huumorintajuinen, jopa hauska, auttavainen. Ahkera ja luova. Liian usein huolissaan vähän kaikesta siis stressaava.

MITÄ?

Kaakao ja suklaa. Kesämäen viinermunkit. Perjantai-illat. Hyvä kirja. Nauru ja ilo. Korukivet. Nettiblogit. Sisustus. Luonto.

MISSÄ?

Takapihalla japanilaishenkisessä puutarhassa ja mökin terassilla kun on tehnyt jotain voimia kuluttavaa ja voi nauttia aikaansaannoksestaan.
Moottoripyörän selässä ohituskiihdytyksissä - adrenaliinivirtaa :)


MILLOIN?

Yksinolo on välillä tärkeää ja kiireettömyys. Syksyllä metsässä. Sateessa. Kevään ensimmäiset vihertyvät piipat jotka nousevat maasta ilahduttavat. Kävelyllä. Piikkimatolla. Korukivien keskellä.


MITÄ MIELESSÄ NYT?

Viimeinen lomapäivä joka on pakko käyttää siivoamiseen, lakanapyykki koneeseen ja imuri huutamaan.
Siinä se meni se tasapainoinen tunnelma :)

Tämän haasteen voit ottaa vastaan halutessasi :)

Virtaus

Korulle on useinmiten hyvin vaikea keksiä nimeä ja kun haluan antaa vain suomalaisen nimen, mikähän periaate sekin nyt on, mutta kuitenkin.
Virtaus nimi tuli siitä kun alussa ei ollut mitään suunnitelmaa, joten annoin vain ajatusten virrata.
Työpöydällä oli vain nämä isot akaattilätkät ja kuparisia osia. Mieli muuttui monta, monta kertaa, meni yli- ja yötöiksi :) Kuparit vaihtuivat messingiksi ja lopulta, syntyihän siitä ajatuksenvirrasta koru. Kaiken lisäksi pidän tätä yhtenä parhaimmista tämän tyylisistä koruista joita olen tehnyt.

Tottapuhuen koru ei ole erityisen "kaulaystävällinen" noitten messinkisten pitsisten helmihattujen osalta, ne vaan tahtovat hentouttaan nousta ylös, vaikka niitä kuinka litistää tuota helmeä vasten. Siitä syystä laitoin ketjua sen verran niskan taakse etteivät hankaa niskaa.

Koru on reilun pituinen, nuo kookkaat akaattilätkät vaativat sen ja halusin vähän pitemmän riipusosankin.

Varmasti kaikki tähän helmikoukkuun jääneet ymmärtävät mitä haluan tällä kuvalla kertoa!

Sitä vain haluan kertoa, että miten tällainen pieni kivi voi kietoa ihmisen pauloihinsa ja viedä sen koko käden pikkusormen lisäksi.

Seepran näköiset kukat

Lomalla ja flunssaisena, mikä olisi parempaa ajanvietettä kuin tehdä koruja :)
Nämä raitajaspiskukat ovat ihan tuore tuttavuus, kivi on kuulunut kyllä suosikkeihin jo pitemmän aikaa.

Lisäksi akaattia ja näitä kumilenkkejä, joita haluaisin käyttää enemmänkin kun vain keksisi ideoita. Tähän sopivat sävyltään gunmetal- korunosat, korupiikit ovat tosi hentoisia. Patinoitu hopea olisi kyllä fiksumpi ja napakampi vaihtoehto.

Maissitanssi

Nämä helmet eivät sitten jättäneet illalla rauhaan :) Parisen tuntia mietin ja suunnittelin mitä voisi laittaa lisäksi. Oli puuhelmiä, kokeilin sulkia, muita kivihelmiä, näyttivät liian hennoilta tai vääränvärisiltä ja olin jo luovuttaa.

Lopulta käytin tätä samaa lankaa jota oli tuossa edellisessä simpukkakorussa, tämä oli mielestäni riittävän ronskin näköistä. Kieputuksista en edes yrittänyt saada ihan priimaa. Onneksi löytyi samaa mookaiittia pyöreänä ja vielä mattanakin.

Simpukkaa ja mookaiittia

Vintaj-lanka on nyt niin kovasti suosiossa ja siitä on tehty todella kauniita vintage-henkisiä koruja. Esimerkkinä Niinan korut ja kommervenkit blogi. Tosin tämän rullan kyljessä luki Artistic Wire, joten en ole varma onko tämä kuitenkaan oikeaa vintage-lankaa. Oli pakko kokeilla miten lanka tottelee. Kokeilin näihin simpukkahelmiin joissa onneksi oli riittävän suuri reikä, lanka on aika pehmeää ja helposti kieputeltavaa.

Hematiitit pääsivät mukaan tuomaan vähän syvyyttä, pitkä koru ilman lukkoa.

Löysin tämän aarteen tämänpäiväisellä Porvoon reissulla. Näettekö tätä karua kauneutta! Ei vaan ole vielä aavistustakaan miten ja mihin tämän käytän, vaiko vaan ihailen.

Tämä nauha tuo mieleen intiaani-kulttuurin, siihen voisi sopia vaikka nahkanauha jollain tavalla, tosin reiät ovat aika pienet, jaa-a!

Korukoplan 6. haastekoru

Tämä lasipalariipus on ollut jo esillä joskus aiemminkin, jos näyttää tutulta.
Purin sen edellisen korun ja halusin tämän nimenomaan mukaan tähän haasteeseen.
Korun nimi on MUUTOS.
Joskus tulee eteen sellaisia elämänvaiheita kun pysähtyy miettimään että tässäkö tämä nyt on ja mitä voisi vielä tehdä!
Riipuksen ei tarvitsisi olla noin surumielisen näköinen, mutta siinä on pieniä asioita jotka ovat tärkeitä, vaikkapa tiimalasi-ajatus.

Toivon näiltä taitavilta ja luovilta Korukoplan toisilta osallistujilta että lataisivat tähän koruun energiaa ja muutosvoimaa, ilman sen suurempia muita toivomuksia.