15. Eleonoora

Nimi tulee mummoni toisesta nimestä. Hän oli sellainen pieni vikkelä mummo jolla oli tällainen pieni juhlalaukku tosin ilman mitään koristeita. Laukku helui tomerasti mummon kävellessä.
Se kirpputorireissu kun tämän löysin oli varsinainen törsäyspäivä. Tämän riipuksen tekijä on keramiikkataiteilija Ritva Grunberg, löysin samalta pöydältä hänen ystäviensä tekemiä keramiikkaveistoksia, se oli menoa kesälomarahoille.

Tähän en halunnut laittaa mitään muuta kuin mustaa akaattia.

14. Romanttista höpsötystä

Tämä koru taitaa olla  tätä tuttua tyyliä jälleen!

 Riipus viehätti heti ja halusin siihen väriä ympärille.

 Yrittelin yhtä sun toista, kääntelin riipusta molemmin puoli koska nuo metalliosat ovat erilaiset. Laitoin alaosaan roikkumaan helmiä ja otin pois, riipus ikäänkuin kärsi siitä että tuli liikaa tavaraa ympärille. Joten tässä niinkuin monessa muussakin päädyin lopputulokseen jossa värit toistavat riipuksen värejä ja jätin kaiken muun pois.

13. Energian puutteeseen

Kello on jo sen verran yli puolenyön että ollaankin jo lauantain puolella, innostuin tuolla järjestelemään helmiä ja unet kaikkosivat tyystin.
Onkohan kukaan näin kesän ja kaiken tämän lämpöaallon jälkeen energian puutteessa? Jos sitä tästä saisi!

Näin raikkaan ruohonvihreät puuhelmet löytyivät eräänä sunnuntaina.

Ja päätin tehdä oikein energisen korun. Tämä istuu hyvin kaulalla. Oranssin väriset helmet ovat muovia, käsittääkseni aika vanhat  ja ovat perityt. Siinä sitä tuli taas symmetriaa, kun ei muuhun taivu :)

12. Muurahaisen munia

Nämä tuunauskorut ovat olleet enimmäkseen värikkäitä. Laitetaanpa nyt mustaa ja valkoista.

Tässä en ymmärtänyt ollenkaan noita puunvärisiä helmiä tuolla väleissä? Näkymä oli jotenkin levoton.

Tämäkään ei ole paras mahdollinen ratkaisu mutta mielestäni tuo levottomuus hiukan poistui. Väleissä olevat mustat puuhelmet ovat vähän liian kookkaita. Mutta, tästä tuli nyt tällainen :)

Tämän korun kaikki helmet ovat kirpparilöytöjä.

11. Lavendelin tuoksua

Ei ole kauaakaan kun huomasin että laavakiveäkin löytyy värjättynä. Olen aina ollut mustan laavakiven ystävä. Värillisistä en nyt oikein osaa sanoa?

No kuitenkin halusin tämän korun sävy-sävyyn, mielestäni tämä violetti on erityisen kaunista, rauhallista, hiukan jo harmaaseen taittuvaa.

Tästä korusta tuli mieleeni sellainen kaunis kuva, olikohan se nyt Ranskasta. Kaunis, valkoinen, vanha  kivitalo keskellä lavendelipeltoja. Taivaskin taustalla näytti hyvin hennon lavendelin siniseltä. 

Ajattelen nykyään usein kun katson jotain kuvaa, mitenkähän tätä on manipuloitu?

Huomaatteko tuolla vasemmalla alakulmassa korusta irronneen osasen, en millään haluaisi purkaa, mutta taitaa se kuitenkin niin paljon vaivata.

Ja vielä, huomaatteko, tein korvikset :)

10. Anttilan tyttären koru

Tämä on sellainen niityllä kirmailukoru. Niityllä jolla kukkivat orvokit, lehdokit, vuokot ja monet muut.

Tähän olisi ollut monta muutakin vaihtoehtoa, jotain kaunista ja herkkääkin, mutta päädyin sitten tähän vähän hupsuun.

Nuo metallilta näyttävät helmet ovat muovia, ostettu jo edellisen kesän kirpparilta. Sopivat mielestäni hyvin tuon perhosen siipien kuviointiin, vaikka malli on toisaalta vähän kolho.

Nautitaan vielä näistä kesän viimeisistä päivistä vaikka tuo korussa oleva väriloisto alkaakin olla jo menneitten kesäkuukausien muistoja.

9. Virsu

Laittaisitteko virsun kaulaan baarireissulle?
Hassuttelin vähän ajatuksella että miten tämä toimisi iskukoruna, ei mitenkään vakavamielistä:)

Virsu on tässä kirpparilöytö, helmet ostin ihan kangaskaupasta. Helmissä on jokin keinokuitukangas päällä, varsin kauniita sävyltään ja taas kieputeltu kuparilla yhteen.

Iskurepliikki ja kotipsykologin pika-analyysi.

Meiltä saattaisi löytyä pari tuolle virsulle, lähdetäänkö katsomaan?

Analyysi: Vähän liian tunkeilevaa ja nopeaa toimintaa.

Hieno puukenkä.

Analyysi: Sivistymätön, ei tunne kansanperinnettä.

Tarjoaisin shampanjaa mutta se ei taida pysyä tuossa kengässäsi.

Analyysi: Nuuka, joudut vielä itse maksamaan.

Sinulta ei taida puuttua huumorintajua kun kannat tuota virsua. Tilataanko piimät ja tutustutaan paremmin?

Analyysi: Tämä!!!!! Saattaa tulla hauska ilta!

Korunkantaja ottaa tietenkin vastuun kaikesta, ei korun tekijä!

8. Ei maistu ketulle

Viikko lähtee liikkeelle näin luonnonläheisesti. Maistavatkohan kaikki ketut kerran eläessään näitä pihlajanmarjoja vai kulkeeko se heillä perimätietona ettei kannata maistaa.
No kuitenkin, pthyi, sanoi kettu!

Aika veikeä tapaus, ihana ilme!  Rintaneulana palvellut ennen tätä uutta elämää. Eikä viitteitäkään siitä kuka hänet on luonut. Tämä kettu-poika olisi ollut tosi mukava rintaneulanakin jossain syksyn sävyisessä pehmeässä pörröisessä huivissa.

Tämä on lähes kokonaan tuunauskoru, lukuunottamatta pihlajanmarjaterttua. Nuo helmet ovat aiempi löytö ja kettu löytyi tänä kesänä. Väkertelin moneen kertaan tuota marjaterttua milloin oli liikaa marjoja, milloin lehtiä. Mielikuvituksen avulla se näyttää siltä miltä pitäisi :) Koru ei paina juuri mitään, ihmeen kevyitä ovat nuo puuhelmetkin.

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Loma täällä jatkuu sateisissa merkeissä, pitää keksiä jotain mielekästä puuhaa.

7. Kolme toivomusta

Siinähän se viikko vierähti, vieläkö jaksatte katsella?

Tämä taitaa olla oma suosikkini näistä kaikista esitellyistä ja tulevista valmiina olevista. En varsinaisesti säästele mitään helmiä mutta nämä akaatit olivat odotelleet pidemmän aikaa sopivaa riipusta seurakseen.

Tämä riipus sykähdytti väreiltään. Mielestäni tuo puuvillanauhan sävy oli vähän liian voimakas kontrasti riipukselle mutta ehkä se näin pääsi paremmin esille.

No kävin kimppuun kuitenkin, kävi miten kävi! Tästä maksoin kirpparilla vähän liikaa, ehkä myyjä näki ahneen ilmeeni :)

En ollut yhtään pahoillani kun heitin puuvillanauharyppään roskikseen. Tämän kohdalla en sano: "Tää on vaan tällänen räpellys,  kunhan näpertelin aikani kuluksi." Vaan tästä lopputuloksesta olen oikein onnellinen :)

Riipus on emaloitu, metallista en osaa sanoa, akaatteja ja kuparilankaa. Vaalean vihertävät ruusut taitavat olla aventuriinia.

6. Lauantai on karkkipäivä

Meillä pidettiin tiukasti kiinni karkkipäivästä, tytär taisi olla 3-vuotias ennenkuin pääsi karkin makuunkaan, onneksi iso-vanhemmat olivat samoilla linjoilla.  Ja kyllähän tällä ammatilla on tietysti osansa.

Tällainen riipus odotteli tuunaajaansa. Takana on ihan kuin käsin kaiverrettu tyylitelty A-kirjain, alkuperästä en tiedä sen enenpää.

Ostin talvella nauhallisen näitä lasihelmiä ja nyt ne löysivät paikkansa. Sävyt ovat aivan samat kuin riipuksessa. Näitä helmiä toivoisin saavani vielä lisää, sopivat niin hyvin kuparilangan kanssa. Miksiköhän tuo toinen reikä on, ilmeisesti riipusta voisi pitää toisinkin päin. Vai onko reikä vain reiän vuoksi :)