torstai 24. maaliskuuta 2011

Virtaus

Korulle on useinmiten hyvin vaikea keksiä nimeä ja kun haluan antaa vain suomalaisen nimen, mikähän periaate sekin nyt on, mutta kuitenkin.
Virtaus nimi tuli siitä kun alussa ei ollut mitään suunnitelmaa, joten annoin vain ajatusten virrata.
Työpöydällä oli vain nämä isot akaattilätkät ja kuparisia osia. Mieli muuttui monta, monta kertaa, meni yli- ja yötöiksi :) Kuparit vaihtuivat messingiksi ja lopulta, syntyihän siitä ajatuksenvirrasta koru. Kaiken lisäksi pidän tätä yhtenä parhaimmista tämän tyylisistä koruista joita olen tehnyt.

Tottapuhuen koru ei ole erityisen "kaulaystävällinen" noitten messinkisten pitsisten helmihattujen osalta, ne vaan tahtovat hentouttaan nousta ylös, vaikka niitä kuinka litistää tuota helmeä vasten. Siitä syystä laitoin ketjua sen verran niskan taakse etteivät hankaa niskaa.

Koru on reilun pituinen, nuo kookkaat akaattilätkät vaativat sen ja halusin vähän pitemmän riipusosankin.

Varmasti kaikki tähän helmikoukkuun jääneet ymmärtävät mitä haluan tällä kuvalla kertoa!
Sitä vain haluan kertoa, että miten tällainen pieni kivi voi kietoa ihmisen pauloihinsa ja viedä sen koko käden pikkusormen lisäksi.

11 kommenttia:

Castalia kirjoitti...

Mahtava koru Vikki. Ihastuttavia nuo akaattilätkät. Minullakin oli tapana joskus nimetä koruja, mutta ideat loppui kesken. Numerointi olisi ollut helponpaa.

Manteli kirjoitti...

Hurmaava koru, tuo Virtaus-nimi sopii hyvin korulle muutenkin, akaattilätkät tuovat mieleeni vuoristopuron, joka peilaa sinitaivasta:)

Mags kirjoitti...

Minusta se nimi on korulle niin tärkeä! Sille en voi mitään, että nimet useimmiten tulee ensin muulla kielellä ja jos en saa siitä suuhun sopivaa suomennosta, niin nimi jää sitten.

Tämä koru kyllä kietoo pauloihinsa, värit, muodot, ketjujen soljuna. Vaivattoman näköinen. Tykkään.
Korun niskaosuuden saaminen 'mukavaksi' ja mukavan näköiseksi onkin aina pikku haaste ;-D

Jaana kirjoitti...

Juu kyllä ymmärrän, miten pienen pieni kivi voi viedä pikkusormen lisäksi koko sydämen :)!
Aivan ihan väriyhdistelmä tässä korussa. Värit virtaavat tässä korussa :).

Niina kirjoitti...

Ensinnäkin: Värit ovat kerrassaan niin hehkuvan kauniit.
Toiseksi: Helmet ovat hurmaavia, niin pienet kuin isotkin.
Kolmanneksi: Pituus passeli
Neljänneksi: vintage -look uppoaa ja kohlahtaa :D
Viidenneksi: Helmihatut ihquja, mitä nyt pienistä "tarrauksista", nainenhan haluaa olla KAUNIS :D
Kuudenneksi: Sinun parhaimmistoa, ehdottomasti :D

Gesi kirjoitti...

On kyllä minustakin tosi kaunis koru. <3 Jännä juju tuossa ketjussa, joka menee noiden lätkien yli, persoonallinen ja kaunis yksityiskohta. Tykkään!

Vikki kirjoitti...

Kiitos Castalia!
Ostin nämä akaattilätkät viime kesänä Tarton reissulta. Tämä on jo kolmas yritys johon samat helmet ovat päätyneet, tähän saattavat jäädä elleivät rupea liikaa raapimaan :)

Kiitos Manteli!
Kaunis kuvaus!

Kiitos Mags!
Nimen avulla koru jää ihan eritavalla mieleen.
Korusta tuli aika raskas, täytyy katsoa miten tuon ketjuosan kanssa pärjää.

Kiitos Jaana!
Opinkohan koskaan nauttimaan tai ymmärtämään sitä miten hyvä tunne tulee kun hioo itse raakakivestä sen kauneuden esille. Se vaan tuntuu niin vaikealle!

Kiitos Niina!
Kiitos kuuden kohdan analyysistä :)
Onneksi meidän ei sentään tarvitse tunkea jalkojamme 28 numeron kenkään ollaksemme kauniita, kyllä nämä pienet nipistelyt kestää :D

Kiitos Gesi!
Kejuidea lähti ihan siitä että nostin ketjuja akaattien päälle nähdäkseni miten väri toimii yhdessä. Ja siitä lähti ajatus eteenpäin.

kuparikukka kirjoitti...

Osu ja oppos! Mitkä värit, nam! Tätä vois vaan tuijotella koko päivän... :)

MAXIN HOPEAT kirjoitti...

Ihana virtaus...värit, materiaalit eli mahtava kokonaisuus.

Sara kirjoitti...

todella kaunis ja ihastuttava koru. Värit ja muoto puhuttelevat minua. Nimikin on sopiva, tuli mieleen noista isoista helmistä heti laineet.

Vikki kirjoitti...

Kiitos kuparikukka!

Kiitos MAXIN HOPEAT!

Kiitos Sara!
Näin jälkeenpäin tosian huomaa että tuossa korussa on muutakin virtaukseen viittaavaa kun se suunnittelun ajatusvirta.