sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Huomenlahja

Huomenlahjan alkuperäinen tarkoitus oli turvata vaimon toimeentulo mikäli mies sattuisi menehtymään. Nykyisin ne ovat symbolisia viestejä rakkaudesta jonka tietysti toivoisi jatkuvan juhlan jälkeen tulevassa arjessakin.

Tämä koru on se symbolinen viesti rakkaudesta, koska tämän setin arvo rahaksi muutettuna ei kyllä elättäisi kovin kauan.
Sulhanen tarvitsi kaason apua korujen valinnassa, hänelle tämä morsiamen suosima vintagetyyli on sen verran vieras.
Otin vaikutteita korvakoruihin eräästä vintage-oppaasta lähinnä kuparisten helmihattujen käyttöön, muut vaikutelmat ovat omasta hatusta.
Lämpimästi tervetuloa uudet lukijat!

15 kommenttia:

Amalia kirjoitti...

Tosi herkkis kaunokainen tämäkin <3

Muikku kirjoitti...

Siul on hyvä hattu :)

Maikku kirjoitti...

Palaan edelliseen ensin, onnellinen se morsiustyttö joka noita kauniita koruja kantaa!!!
Huomenlahja on taaskin upea taideteos...:)

Vikki kirjoitti...

Kiitos Amalia!

Kiitos Muikku!
Onneks hatusta välillä löytyy vaikka takki on tyhjä :)

Kiitos Maikku!
Pikkuneiti leikkii varmastikin monet häät näillä koruilla.

Katri kirjoitti...

On se kaunis ja herkkä. :)

Manteli kirjoitti...

Kaunista, rakkaus henkii näistä koruista. Sinä saat näistä lehdistä tehtyä mitä vaan.

Kati kirjoitti...

Ihanaa suloisuutta <3

Tämän korun ihastelu sai aikaan ihmeellisen hyvän, keveän tunteen..

Erja kirjoitti...

Ihana, herkkä.. Tulee mieleen metsänkeiju.. ;)

Niina kirjoitti...

Värit on ihanat, herkät ja utuiset. Nuo kukkaset ovat niin kauniita. Samenttinen

Tanja kirjoitti...

Herkkä mutta näyttävä setti :) upeat yksityiskohdat... kerrassaan upea!

Vikki kirjoitti...

Kiitos, Katri, Manteli, Kati, Erja, Niina ja Tanja!

Kaija kirjoitti...

Tämä on todella romanttinen, haikea ja äärettömän kaunis koru. Sulla on paljon kaunista ihailtavaksi meille koruihmisille.

Vikki kirjoitti...

Kiitos Kaija!
Kiitos kun pistäydyit, mukava kuulla!

Akvamarin kirjoitti...

Herkät heräävän kevään ensimmäiset värit. Ihana kukkaiskoru!

Vikki kirjoitti...

Kiitos Akvamarin!