torstai 14. maaliskuuta 2013

Lakka ja karpalo

Nyt pääsevät suolla kasvavat marjat esiin. Lakkaahan kutsutaan myös suumuuraimeksi tai hillaksi. Saattaa olla vieläkin enemmän näitä kutsumanimiä.
Tänään ajattelin kertoa ja muistella sitä mistä tulevat ideat.


Luonto on varmasti yksi tärkeimmistä ideoitten lähteistä. Se tuli tärkeäksi jo lapsena kun kuljin papan kanssa metsiä pitkin ja poikin. Pappa tunsi kasveja ja opetti näkemään paljon asioita. Tehtiin ulpukkahelmiä ja käpylehmiä. Osaan varmastikin katsoa luontoa vähän enemmänkin kuin vain tavanomaisesti.

Sieltä voi löytää ideanpoikasen miten yhdistellä värejä, luonto on siinä erittäin taitava. Katsokaapa vaikka kukkaniittyjä tai aamu- tai iltaruskoja. Jää tuo mieleen vuorikristallin, lumi ja jää yhdessä voi synnyttää  jonkin idean. Sieltä voi löytää jotain materiaaleja mitä voi yhdistää helmiin, kiviä, sopivia puunpalasia. Rannalla voi löytää ihania aaltojen hiomia ja tuomia puunpalasia. Pää pyörimään vain kun kulkee luonnossa :)


Yhteen aikaan kokosin leikekirjaa tai pikemminkin vihkoa johon liimailin erilaisia kuvia. Kuvia joissa oli kauniita värejä, kauniita muotoja, kauniita maisemia ja tunnelmia. Kuvia joista voisi ajatella saavansa jonkinlaisen idean ja monesti tämä toteutuikin. Tykkään eniten siitä jos saan koruuni jonkinlaisen tarinan syntymään ja vielä enemmän tykkään siitä jos joku löytää sen tarinan.


Yritän välttää vaikutteita toisilta, vaikkakin seuraan monia blogeja ja nautin ihan täysillä toisten ideoista ja kätten tuotoksista. Kirjoja ja lehtiäkin omistan jonkin verran mutta harvoin niitä tulee selattua. Mutta ihan varmasti syntyy tietämättään ja tahtomattaan samanlaisia ajatuksia kuin jollakin toisella jo aiemmin. Välillä tuntuu että kaikki on jo keksitty.


Ja kirpputorit, sieltä niitä löytöjä vasta tekee ja saa ideoita. Ympäri maailmaa kiertäneet ihmiset ovat lomatunnelmissaan ja kun halvalla on saanut, ostaneet lukuisan määrän koruja jotka eivät ole sitten enää käyttäneetkään. Ne ovat näyttäneet niin kauniilta siellä ruskettuneella iholla. Nyt ne ovat kirpputorilla. Ja löyttyy mummojen jäämistöjä, kauniita retrokoruja jotka tuovat muistoja mieleen, välillä melko arvokkaitakin koruja. Löytyy omatekoisia, välillä hyvin lapsekkaitakin, viehättäviä riipuksia tai koruja. Keramiikan harrastajien eiku-juttuja. Kirppari on tuunaajan taivas.


Hinnoista kannattaa vähän tinkiä tai jollei korussa ole hintaa ei kannata näyttää olevansa juuri kiinnostunut tästä vaan viereisestä :) Tämä on ainoa paikka jossa tingin ja eikös se kuulukkin kirpparihenkeen!
Joku aina välillä kysyy: " Mistä sie keksit nämä ideat?" Tässä nyt tuli ainkin muutama vinkki.



8 kommenttia:

Mags kirjoitti...

Ihailevia huokauksia <3 <3

Eila kirjoitti...

Karpalo kolahtaa aina ,muodossa kuin muodossa! Koru on soma!

outiriina kirjoitti...

huokailee samaa tahtia magsin kanssa <3 <3

kirsema kirjoitti...

Oi kuinka mukavaa tekstiäkin sinulta syntyy ihanien korujen lisäksi :)

Vikki kirjoitti...

Kiitos Mags!

Kiitos Eila!
Karpalokiisseli ja kermaruusukkeet :)

Kiitos outiriina!

Kiitos Kirsema!
Toivottavasti näistä löytyisi joku oivalluskin!

Suntsa kirjoitti...

Erittäin ihania, suorastaan herkullisia, nämä sun luontoaiheiset(kin) korusi.

Akvis kirjoitti...

Hieno marjakimara sulla meneillään!

Lapsuudenmaisemissa lakka oli lintti ja sitä syötiin joka kekkereillä niin paljon, että nykyisin ei tee enää yhtään mieli. Ellei se sitten kiepu tällaisessa korussa! :-)

Vikki kirjoitti...

Kiitos Suntsa!
Se on hyvä jos tulee vesi kielelle :)

Kiitos Akvis!
Lintti sanaa en ole kuullutkaan. Lapsuuden kodissa tätä marjaa tarjottiin mm. kotijuuston kanssa.