Mitäpä tuohon sanomaan kun en tiedä.
Ihan sympaattinen, pelkistetty nallukka. Irroitin ne tarvikkeet irti jotka tekivät tästä pinssin.
Tämähän on selvästi marjakarhu, se herkkusuu. Mukaan pääsivät nuo jäljelle jääneet rujohkot laavakivihelmet ja raita-akaattia lisäksi.
Siinä se nyt kuullostelee tarkkaavaisena joko reitti herkkukeitaalle olisi vapaa. Ja marjat tuoksuvat niin kutsuvasti.
Hyvää alkavaa viikonloppua teille kaikille!
Tekstit
12 kommenttia:
Tosi kiva koru! Hassu karhu :D!
Oletko sä Muuramesta? Mun vanhemmat nimittäin asuu Muuramessa ja ihan hätkähdin, kun luin tuin otsikon :).
Tässä täytyy todeta: oot kyllä mestari käyttämään lehtihelmiä, ne on aina oiken oloiset sun koruissa! Ihana marjamätäs :-D
Ihanat värit ja muodot, persoonallinen!
I-ha-na :)
Jaana, kiitos!
Olen ikäni asunut tässä itä-rajalla.Jotenkin vain muistin että Muuramessa on vanhojen metsien suojelualue ja ajattelin että siellä on varmasti karhujakin :) ja tuo sanapari "rimmasi" yhteen.
Mags, kiitos!
En vaan meinaa löytää kauniin vihreitä lehtihelmiä, muita värejä on kyllä yllinkyllin.
Maria Kupari, kiitos!
Tanja Janhunen, kiitos!
Reppuriipus ja vihreet helmet ovat taas niitä joista tykkäsin aika paljon ja tämä Aarikan koru upea! Muuten ihan hyvin voi ollakin aito Mesikämmen Aarikalta,koska kaikki puiset pyöristetyt hyvät pallukat on sieltä!? Joskus olen vertailut niitä puuhelmiä, niin kyllä se A-n ovat hienoa, tasaista ja hyvän maalin tuotosta. Sormiin kyllä tuntuu ei aito, karheus ja kun vähän rapsutat niin väri irtoo, hyvinkin herkasti.Minähän hankin koruvehkeeni, sieltä mistä halvemmalla saa,kunhan ovat käyttökelpoisia. Jos aitoo kohalle tulee niin tottakait kaivan lopsan esiin välittömästi!
Odottelen innolla lisää....;)
Maikku, kiitos!
valmistetaankohan Aarikan tuotteet Suomessa, pitääkin etsiä siitä tietoa että voiko sanoa suomalaista laatutyötä.
Kyllä täältä päivä päivältä lisää tulee :)
Eihän se haittaa jos ulkomailla tiettävät, mutta ainakin tarkistavat huolella tuloksen....luulis kait!?
Niin mistä puusta lieneen, ulkolaiset puut ovat kovia, vaan onhan se koivukin, vaikka Venäjältä tuotas.....;)
Ei oo totta! täällä tietää jo törmäävänsä ihaniin ylläreihin mutta aina nämä vaan... niin, yllättää! :)))
Kati, kiitos!
Dementian torjuntaa parhaimmillaan, tarkoitan kun yritän pinnistellä mielikuvitusta liikkeelle :)
veikeä karhukoru, väri tekee siitä kuitenkin sen näköisen, ettei se ole pikkutytön korurasiasta lainattu. ihana :) ja tuo marjapläjäys lehtineen ... nam, ei ihme, että nallukka sitä niin tarkkaavaisena katselee
outiriina, kiitos!
Tuollaiseen karhuun toivoisin törmääväni toisenkin kerran. :)
Lähetä kommentti