tiistai 7. kesäkuuta 2011

Lapsuuskesä


Tällaisiahan ne olivat, lapsuuskesät : )
Oli aikaa etsiä neliapiloita ja laitaa niitä painumaan kirjan väliin,
ne olivat juuri niitä oikeita onnea tuottavia.
Oli aikaa ja mielenkiintoa ihastella jokaista leppäkerttua ja
surra sitä kun niitä oli litistynyt leikkuupuimuriin.
Oli aikaa uintireissuilla seurailla korentojen elämää, ne
isot vähän pelottivatkin.

Nyt oli aikaa tehdä yksi koru ja vähän muistella :)

15 kommenttia:

Helinä kirjoitti...

Aivan ihanat värit korussa ja kiva tarina:-)
joskus löytyi jopa kuusilehtisiä apiloita, kiva tunnelma korussasi

Marsa kirjoitti...

Voi vitsi miten kaunis! Aivan mykistävä. :)

kuparikukka kirjoitti...

Tässä korussa on ihana tunnelma. :) Ja aivan sinunnäköisesi koru!

P.S Minä etsin yhä kesäisin sitä neliapilaa, joka ei ole vielä tullut vastaan... :)

Manteli kirjoitti...

Syotävän herkullinen väreiltään ja tunnelmaltaan, sait minutkin muistelemaan lapsuuden mukavia kesiä.

Unknown kirjoitti...

Ihana, hauska ja just sitä lapsuusajan tunnelmaa. Toi leppis on tosi kiva lisä tässä.

Mags kirjoitti...

Niin, miten sitä olikin aikaa 'puhutella' jokikinen leppäkerttu ja jokikinen päivä etsiskellä sitä neliapilaa ;-D Kyllähän niitä päiväkirjan välissä oli sitten onnea tuomassa!

Mags kirjoitti...

Ja hi, korussasi on juuri se kiireetön kesätunnelma...

sole kirjoitti...

Tuli ihan haikea olo. Kesät on aina ihania, mutta erityisesti ne lapsuuskesät muistoissa. Löysin muuten kerran lapsena sellaisen kohdan nurmikosta, jossa kasvoi tosi paljon neliapiloita. Taisi olla joku lisääntynyt geenimutaatio. Ihanan kesäinen ja kauniin värinen koru. Olen aina tykännyt puna-vihreä -yhdistelmästä.

Maikku kirjoitti...

Oikean päätöksen teit, on elettävä ajan kanssa ja tehtävä koru jotta saamme ihastellla-vetistellä....nappi homman vetäsit, juttuineen ja koruineen...kiitos.....;)

Paula kirjoitti...

Lapsuuteni kesät, sumuun vajonneet...
Mummolan kesät, mansikkamaan reunalla, pellon pientareella, lammen rannalla... Lettukestit mattopyykin jälkeen, kun oltiin saatu serkkupojan kanssa maitokärryllä kärrätä mummon pyykkilasti lammelle ja takaisin...
Kaiken tuon toi korusi mieleen. Ihana koru!

Jaana kirjoitti...

Onpa ihana ja sulonen :)!
Vihreät korut on näköjään mun lemppareita :D!

Niina kirjoitti...

Täydellinen ja punaistakin vielä ;D

Vikki kirjoitti...

Voi miten kiva kun sain teidät muistelemaan :)

Helinä, kiitos!
Kuusilehtisen muistelen myös joskus löytäneen. onko se ollenkaan onnenapila?

Kiitos, Marsaliittus!
Kiva kun tykkäsit!

Kiitos kuparikukka!
Toivottavasti löydät tänä kesänä!

Kiitos,Manteli!
Meillä oli se maalaislapsuus :)

Kiitos Amalia!
Kiva kun sanoit hauskaksi! Mikä se näissä leppiksissä viehättää.

Kiitos Mags!
Hyvä kun löysit sen kesätunnelman!

Kiitos, sole!
Sekin on jännää että joku kesä ei löytynyt millään neliapiloita ja joskus taas useitakin.

Kiitos, maikku!
Kaikkea ajallaan, vai miten tämän nyt viisaasti vääntäisi. Nyt tämä kaikki aika tuppaa mennä korujen tekoon. näinköhän sitä muistelee joskus että :"Sinä kesänä tuli tehtyä sata korua" :)

Kiitos Paula-Silbii!
Olipa mukavasti muotoiltua muistelua!

Kiitos Jaana!
Vihreään taidan olla palaamassa!

Kiitos Niina!
Ja oikein puhtaan punaista!

Kaisa Reetta kirjoitti...

Tulipa erityisen hyvä mieli, kun avasin blogisi :)
Tämä on niin ihana..silmien edessä lapsuuden päättymättömät kesäpäivät <3

Vikki kirjoitti...

Kiitos Kati!
Miten tärkeitä ovatkaan nämä lapsuusmuistot :)