keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Alussa oli kolme laavakivilaattaa...

Otsikko voi vaikuttaa vähän suuruudenhullulta luomiskertomuksen alulta mutta totuus on näinkin karu.
Olipa kerran kolme kookasta laavakivilaattaa, jotka olivat vain laatikon täytteenä, niin suuria kooltaankin etteivät istuneet juuri mihinkään muottiin. Eräänä päivänä päätin kesyttää ne ja yrittää tehdä niistä mahdollisimman erilaisia. Lehdet ovat lasilehtiä, tynnyrinmuotoisen kiven ostin mustan kiven nimellä ja uskallanko sanoa että punainen on akaattia.
Riipuksen kiinnitysratkaisu joka on ihan hatusta näyttää toimivan ihan hyvin.

Tässä versiossa kaikki on kookasta, nuo upeat isot kivet löysin toissa kesänä Tartosta, sellaisilta suurilta käsityöläismarkkinoilta.

Tämä on pitkä koru, metalli on hopeoitua kuparia. Tein tarkoituksella kieputukset hieman huolettomasti ja vähän taitamattomuuttanikin koska 1 mm hopeoitu kupari on vähän vaikeata saada kauniisti ( puhun vain omasta puolestani ).
Riipuksessa on tietääkseni papan serkku joka on muuttanut 1900-luvun alkupuolella Amerikkaan. Mietin korua tehdessäni että voisi olla ihan mahdollista että joku kaukainen sukulainen tuolla Atlantin toisella puolella eksyisi tänne blogiin ja tunnistaa kuvasta suvun esiäidin. Tulostin kuvan valokuvasta ihan tavallisella tulostimella, kuva oli sävyltään ruskeahko mutta lakan levittämisen jälkeen ilmestyi vihreä sävy jonka takia laitoin nuo viherävät ruusut.

11 kommenttia:

Nafisan kirjoitti...

Kauniita laavakiviä ja ekan kuvan värimaailmasta pidän paljon, sellainen ihmisen alkukodin ;) Afrikan lämpimät sävyt siinä. Tykkään paljon. Kakkos korun vihreän suuret kivet ovat myös hyvin näyttävät!

Manteli kirjoitti...

Hyvä, että pelastit nämä kauniit laatat laatikonpohjalta, kaunista jälkeä syntyi. Keskimmäinen korun isot kivet sopivat laattaan, oikein muhkea koru, pidän kaikesta suuresta, kun olen itsekin aika pullea:))
Ylimmäisessä korussa näen mustaa jähmettynyttä laavaa ja vielä kuumaa laavaa punaisten helmien muodossa.
Alimmaisen korun valokuva on kaunis niinkuin vanhat valokuvat aina ovat, vihreät helmet niin samasävyisiä kuvan kanssa.

Hauskaa helmeilyiltaa sinulle!

Niina kirjoitti...

Ymmärrän kyllä että nuo laavakivet ovat olleet haasteellisia... isoja ne ovat, mutta koruista tuli upeita. Kaikki niin erilaisia. Luovuus näkyy kaikissa. Tuo alin on kyllä ihan kuin minun koru, siinä on sitä jotain :D

Vikki kirjoitti...

Kiitos Nafisan!
Nuo vihreät kivet ovat tosi kauniita mutta kookaina vaikeita käyttää.

Kiitos Manteli!
Suunnittelin alunperin tulivuoriaiheista korua karneolipisaroista ja tästä laavakivestä, sitten löytyi tämä kooltaan sopivampi.
Pengoin noita todella vanhoja valokuvia ja löytyi sellainenkin harvinaisuus, kuva joka on peltiä tai siis pellillä.

Kiitos Niina!
Noita kuvallisia koruja tekisi niin mieli tehdä erilaisia.

Peikkonen kirjoitti...

Hyvin onnistuneita kaikki! Ei voi millään pistää paremmuusjärjestykseen, kun kaikissa on sitä jotain.

Amalia kirjoitti...

Aivan mahrottoman UPEITA kaikki!! Sähän oot melkoinen kiven kesyttäjä :)

Vikki kirjoitti...

Kiitos Peikkonen ja Amalia!
Välillä tuntuu kyllä siltä että pitäisi olla jonkinlainen kesyttäjän tutkintotodistus :)

Akvamarin kirjoitti...

Aivan ihania! Keskimmäinen on suosikkini. Ylin olisi mainio näin joulunajan koruksi ja tuossa alimmassa on kaunista nostalgiaa. Hauskaa, että kuva löytyi omasta takaa!

Mutta nyt siis menen vielä tiirailemaan tuota keskimmäistä ihanuutta.

Vikki kirjoitti...

Kiitos Akvamarin!
Keskimmäisen vihertävät kivet ovat todella kauniita, tykkään niin paljon tuosta mattaisesta pinnasta. Maksoin kyllä ihan liikaa niistä, myyjä näki varmasti että olen ihan innoissani ja oma valuuttamuunninkin meni siinä täpinöissäni ihan sekaisin :)

Mags kirjoitti...

Mielestäni jo kommentoin ja ihailin näitä suuresti!?
No, vihreä on jotenkin niin uskomattoman upea - muistan noita ihailleeni jo silloin kun ne esittelit löytönä.

Vikki kirjoitti...

Kiitos Mags!
Sain näistä kivistä 2 korua ja nyt ne ovat loppu, ehkä parhaimmat löytöni.