keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Onko se jo ovella

Eihän se toki vielä ole mutta voihan sitä jo alkaa vähän fiilistelemään :)
Myyty
Totean tähän ihan aluksi että onpa puhdas punainen vaikea kuvattava.
Näille messinginvärisille isoille helmihatuille oli vaikea löytää kaveria, kokeilin puuhelmiä jos jonkin värisiä ja kokoisiakin, aina liian pieniä. Nuo upeat isot huopapallerotkin etsivät samaan aikaan paikkaansa. Mikä iloinen kohtaaminen:) Messinkihelmihatut olivat juuri sopivankokoisia huopapalleroitten pulleroiseen päähän. Vähän mietin kuitenkin sitä voiko laittaa tällaista ihanaa luonnonkuitua ja kovaa messinkiä samaan koruun. Väleihin laitoin korallihelmiä ja messinkipalloja.

12 kommenttia:

Mags kirjoitti...

Mikä iloinen kohtaaminen :-D Toden totta!

raija kirjoitti...

Minusta luonnonkuitu ja messinki sopii vallan mainiosti yhteen, kaunis koru!

Manteli kirjoitti...

Voi ihanaa, tuli aivan lämmin olo ja jouluinen tunnelma, enpä ole näin kaunista joulukorua ennen nähnyt. Huopapallerot ja helmihatut ovat kuin tehdyt toisilleen.

Anni kirjoitti...

Tää on tosi hieno! Vihdoin löytyi hyvä kaveri palleroisille. :) Hienosti kuvastakii näkyy pörröisen pehmoisen ja kovan messingin kontrasti.

Amalia kirjoitti...

Tyhjentävä wauuuuu <3

Marge kirjoitti...

Erilainen ja niin kaunis koru!! UPEA kohtaaminen!;)

Olet todellinen korutaiteilija!!

NoitaMuorin Korupaja kirjoitti...

Onpa hyvä näkönen yhistelmä :)

Piia kirjoitti...

Messinki lämmittää sopivasti ja pehmentää punaisen räväkkyyttä. Täydellinen liitto!

Sinikarhu kirjoitti...

Punainen tuo koruun ihastuttavaa raikkautta=) Olen myös itse joskus ostanut kyseisiä helmihattuja enkä ole myöskään löytänyt niille muita kavereita kuin huovutetut pallerot, kaikki muut ovat olleen liian pieniä helmiä...

Vikki kirjoitti...

Kiitos kaikille mieltä ilahduttavista kommenteista :)
Nuo huopapallerot ovat kyllä ihan pyöreitä, ilmeisesti kuvanrajaus vaan venytti ne.
Aika hassua muuten, ostin eilen Beadwork - stringing-lehden ja siinä oli vähän samantapainen idea joten kiellän syyllistyneeni mihinkään matkimiseen, joku oli vain keksinyt ensin.
Harvoin sitä taitaa keksiä ihan mitään omaperäistä mutta vielä yritän keksiä malleja itse.
Olen puuhannut tyttären muuttoa ja en ole ehtinyt kuvaamaan, toinen huopapallerokoru on tuossa valmiina.

http://marjonsivuilut.blogspot.com/ kirjoitti...

Tämä on ihana, kiiltävä messinki kohtaa pehmeän, mattaisen huopapallon. Kuin satujen koru ja vielä punainen.. !!

Vikki kirjoitti...

Kiitos Marjo!