tiistai 21. syyskuuta 2010

Kesytetyt käärmeet


Pelkään eniten maailmassa käärmeitä, en oikeastaan mitään muita pieniä enkä isojakaan eläimiä.

Käärmeet, ne ovat vaan niin...........pelottavia.

Tytär kanniskeli pienenä vaskitsaa kädessään mitään väristyksiä tuntematta. Tästä vaan päättelin ettei käärmekammogeeniä ehkä periytä. Isänsä kanssa suunnittelivat viljakäärmeen hankintaa mutta päättivät pitää kuitenkin äidin perheessä pesemässä pyykkiä :)

Nämä kiemurat ovat kirppislöytöjä, jos joku haluaa kurkistaa alkuperäistä versiota löytyy Kirpputoriharrastus X kohdasta.

Jotain puutahan nämä ovat, seurana käärmeen-nahkajaspista, todella upea kivi, pienemmät kivet ovat jaspis bereksiaa ja vielä, mihis se Vikki kupareistaan pääsisi.

Se vielä täytyy sanoa että istuu kaulalla paremmin kuin mitä kuva kertoo, väleissä olevat helmet asettuvat nätisti kaarevammassa muodossa.

9 kommenttia:

Piia kirjoitti...

wow, sinä olet syksyn värien ja rohkeiden muotojen jumalatar tässäkin tulkinnassa

Gesi kirjoitti...

Kas, lempimuotoni - spiraali! Aivan ihana koru. Minulla on yksi kaulakoru, jossa samanlainen spiraali. Saako varovasti tiedustella, mistä olet mahtanut nuo renkulat löytää? :)

Akvis kirjoitti...

Upeat värit ja ihan mahtava kokonaisuus! Näyttäviä nuo spiraalit - hieno löytö!

Manteli kirjoitti...

Ihana ja rohkea koru, kiemuralla olevat käärmeet tulevat tosiaan mieleen. Minun piti sinulle laittaa vielä siedätyshoitona pari käärmekuvaa, mutta loppukesästä en nähnyt ainuttakaan luikeroa:)

Mags kirjoitti...

Iiks! Niin ihana koru käärmeistä huolimatta :-D Käärmeennahkajaspis on varmaan yksi parhaista kivistä, kaunis ja moneen mukautuva!!

Vikki kirjoitti...

Piia, kiitos ylennyksestä:)

Gesi, kiitos!Rinkulat olivat kesäkirpparilta, epäilen että ovat ulkomaan tuliasia siitä muustakin tarjonnasta päätellen.

Akvamarin, Kiitos1

Manteli, kiitos!
Olisin laittanut jos olisin osannut linkin siun käärmeisiin. Kun olet niin ystävällisesti antanut siedätyshoitoa mutta se on ehkä ollut lyhytvaikutteista:)

Kiitos Mags! Ollaanko ihan iiks molemmat!

Niina T. kirjoitti...

Ohho, kuinkas tämä koru onkaan jäänyt näkemättä? Uskomattoman upea :) Ihan olen ihastunut tähän.

Käärmepelkoa ei minulla ole, mutta isosiskolla aika pahaksi päässyt. Tähän syynä mm. eräänkin kerran auton parkkeerannut marjametsään mennessä ja meinannut astua kyykäärmeen päälle...

Gesi kirjoitti...

Mietinkin, että ovat tarttuneet mukaasi kuitenkin joltain kirpparireissulta. :D

Vikki kirjoitti...

Kiitos Nafisan!
Tiedän pari tuttua joita kyy on purrut ja siitä syystä pelkään kai vielä enemmän.
Gesi, kirppariltapa tietenkin ;)