Joulut eivät ole aina mukavia. Tein tämän korun tänään äitini muistolle, hän sairasti syöpää ja kuoli muutama vuosi sitten loppiaispäivänä. Se oli todella surullinen joulu, kun yritimme viettää sitä kuten aina ennenkin kuitenkin kyyneleitä niellen.
Sitten viimevuoden loppiaista edeltävänä päivänä menetin ihanan iso-mummoni, äitini äidin. Tämäkin asia oli niin helppo vaistota halatessamme viimeisellä tervehdyksellä vähän ennen joulua. Koru on myöskin hänen muistolleen.
4 kommenttia:
voi miten kaunis ja herkkä koru <3 sydämellä tehty.
Kiitos, Anna :)
Kaunis koru, kaunis tarina. Muistoissa elää rakkaat, versoo kaunit kukat lumen ja kylmän jälkeen... lapsissa elää uusi tarina
Kiitos Piia. Onnekseni on vain hyviä muistoja :)
Lähetä kommentti