Esittelin tämän korun jo tuolla Helmetin puolella, koetin vain saada parempaa kuvaa ulkovalossa mutta jostain tähän hiipi violetti sävy. No, antaa olla!
Tämän korun jätän itselle, taitaa olla tälläerää rakkain koru mitä olen tehnyt. En osaa perustella mikä tässä puhuttelee, pitänee sanoa että luonnossa näyttää kauniimmalta. Olen varma että monien mielestä harmaa koru ei voi olla kaunis, tunkkainen ja väritön, olen erimieltä :)
Tekstit
5 kommenttia:
Mullakin on tuollaisia säröakaattihelmiä, ne ovat todella lumoavia, salaperäinen hehku sisällä. Vaikea vaan on löytää, melkein kaikki säröakaatti on värjätty kirkuvankirkkailla väreillä (sellaisia itsellekin tosin tulossa). Minä en syrji mitään väriä oletusarvoisesti, eikä tässäkään korussa mitään tunkkaista ole, kauniita kiviä vaan (tykkään nimittäin turmaliinikvartsistakin) :)
Kiitos, Peikkonen :)
Se kiven salaperäisyys tässä juuri kiehtookin.
Tästä ja tuolta aiempaa keltaisesta tykkään kans aivan älyttömästi. Lähes kaikki sun korut sattuu mun sielunmaisemaan <3
Kiitos Mags!
Tässä yhteydessä on pakko kertoa että Mags oli tämän harrastuksen alkutaipaleen yksi suurimmista sanoisko ihan idoleista.
Katselin usein hänen korukuviaan, lisäsin sekunteja, nojasin tuolin selkänojaan ja annoin koko ihanan korukavalkadin virrata silmien ohitse. Mutta enpä yrittänyt edes matkia. Vaan yritin kehitellä ihan omia juttuja. Mutta kiitos Mags inspiksistä :)
Olet ihana Vikki <3 Kiitos kauheasti sanoistasi!! Sinulla on kyllä niin oma, tunnistettava kädenjälki, josta minä pidän <3
Lähetä kommentti